KESTÄVÄ KEHITYS

 Iina-Mari Harju KEHYHI19

Kestävä kehitys tehtävä

1. Mitä Kestävä kehitys tarkoittaa?

- Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä ovat luonnonvarojen riittävyys ja köyhyys.

2. Kerro mitä erilaisia tapoja sinulla tai meillä kaikilla on vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin ja siihen että meillä tulevaisuudessakin on maapallo jossa ihmiset voivat asua ja elää?

- Jätteiden kierrätys, lihan vähentäminen, autoilun vähentäminen, vaatteiden kierrättäminen esim. kirpputorit, ostaa vain tarpeellisia tavaroita ja suosii käytettyjä tavaroita, ei tuhoa ja roskaa luontoa, omavaraisuus esim. Kasvisten ja juuresten oma viljely, suosii luomu ja vegaani tuotteita, välttää ruokien hukkaan heittämistä jne.

3. Mitä on ympäristöosaaminen? Miten se näkyy arjessa? Etsi lisäksi vähintään 3 aiheeseen liittyvää linkkiä, joista löytää tietoa ympäristöosaamisesta.

- Käytetään tuotteet loppuun asti ennen uusien tilalle hankkimista, ei heitetä hukkaan, kierrätetään, ostetaan käytettynä, lainataan, vuokrataan jos tavaralle ei ole tarvetta pitkäksi aikaa jne.

- Raaka-aineiden tuottaminen luonnonvaroista ja niiden jalostaminen tuotteiksi kuluttaa siis paljon energiaa ja luonnonvaroja. Kun luonnonvarat on kerran otettu käyttöön, niistä tulisikin ottaa kaikki hyöty irti. Tähän on olemassa monia keinoja.

- Käytetään pitkään. Käyttämällä tuotteita pitkään säästetään luonnonvaroja ja energiaa. Esimerkiksi laitteiden käyttöikää voi pidentää käyttämällä niitä ohjeiden mukaisesti, huoltamalla säännöllisesti ja korjaamalla pikkuviat heti.

- Käytetään tehokkaasti. Luonnonvaroja ei kannata seisottaa varastossa. Materiaalitehokkuutta on, että tuotetta käytetään paljon: käytetään työpaikalla yhteisiä työvälineitä, lainataan tai vuokrataan niitä tuotteita, joita tarvitaan harvoin.

- Kierrätetään raaka-aineet. Kierrätysmateriaalista saadaan raaka-ainetta huomattavasti helpommin kuin neitseellisistä luonnonvaroista. Kierrätys edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä ja säästää energiaa ja rahaa.

- https://www.verkkovaria.fi/kestavakehitys/yhteenveto/

- https://www.ymparistoosaava.fi/index.php?k=22390

- https://www.amko.fi/hankkeet/ammattikeittion-abc-videot/kestava-kehitys-ja-ymparistoosaaminen/

4. Miten itse voit vaikuttaa ympäristö asioihin koulussa? Arkielämässä? Etsi paikallisen jätteenkäsittely yrityksen tai yleiset kierrätysohjeet. Miten hävitetään esim. Elektroniikkalaitteet, sähkökaapelit, lamput, paristot ja tulostuskasetit?

- Kierrätän, lainaan, vuokraan ja ostan käytettynä jos tavaralle ei ole jatkuvaa tarvetta. Käytän tavarat loppuun asti ennen uusien hankkimista jne.

- https://www.kolari.fi/fi/palvelut/asuminen-ja-rakentaminen/jatehuolto.html

-

- elektroniikkaromun kerääminen

- kuljettaminen purkulaitokseen

- vaarallisten osien tai aineiden poistaminen elektroniikkalaitteista (esim. akut ja paristot, elohopea)

- lajittelu ja manuaalinen/mekaaninen käsittely

- sekundaarisen raakamateriaalin (mm. metalli, teräs, muovi, lasi ja jalostetut materiaalit) lajittelu

- toimittaminen valmistavalle teollisuudelle

- Automatisointi ja digitalisointi teollisuudessa ja kaupan alalla tuottavat entistä enemmän elektroniikkajätettä.

- Valvontaa on tehostettava yksinkertaisilla ratkaisuilla ja luottamuksellisen aineiston käsittelyllä.

- EU-lait asettavat entistä tiukemmat vaatimukset koko arvoketjussa esikäsittelylle ja jätteiden oikeanlaiselle käsittelylle.

5. Miten sähköala vaikuttaa ympäristön kuormitukseen?

a) Energian jakelun kannalta (lämmitys, valaistus, moottorit yms.) selvitä vähintään 3 erilaista energian lähdettä ja pohdi niiden ympäristövaikutuksia.

- Energiantuotantoon liittyviä ympäristövaikutuksia ovat muun muassa ilmastonmuutos, happamoituminen, vesistöihin kohdistuvat vaikutukset sekä jätteiden syntyminen. Ympäristövaikutuksia pyritään aktiivisesti vähentämään.

a) Tietotekniikka (elektroniikkalaitteet, tietoliikenne)

Miten elektroniikkalaitteet kuormittavat ympäristöä? Mitä esim. metalleja niissä on joita voidaan kierrättää?

Miten tiedonsiirto kuormittaa/hyödyntää? Miten voit vähentää tulostuksesta aiheutuvia kustannuksia?

kun yhä suurempi osa käyttämistämme tavaroista ja laitteista on alettu valmistaa kaukomailla ja tietoisuus globalisoituneen talouden ympäristö- ja ihmisoikeusongelmista on kasvanut. Tämä on näkynyt myös pyrkimyksenä huomioida kestävyysnäkökulmat aiempaa järjestelmällisemmin julkisen sektorin toiminnassa.

Tietotekniikka on yksi riskialoista. Laitteiden tuotantoketjut ovat monipolvisia, ja valmistus tapahtuu usein maissa, joissa työntekijöiden ja ympäristön oikeuksien valvonta on puutteellista. Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota myös taloudelliseen vastuuseen: monet tunnetuimmista it-brändeistä ovat välttäneet veroja yleistä oikeustajua vastaan sotivien monimutkaisten rahoitusjärjestelyiden avulla.

Täyttääkseen vastuuvelvollisuunsa on viranomaisten huomioitava sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys tietotekniikkalaitteiden ja -palveluiden käyttötavoissa, hankinnoissa ja käytön jälkeisessä elämässä.

6. Miten ilmastonmuutos (kuivuus, tulvat, sateet yms.)

muissa maissa vaikuttavat elämäämme Suomessa vai vaikuttaako se? Onko siinä mitään positiivista?

- Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Tässä muutamia esimerkkejä suomalaisesta luonnosta ja arkipäivän asioista.

-

- Talveen tottuneet eläinlajit ahtaalla

- Ilmaston lämmetessä etelän lajit ovat levinneet pohjoisemmaksi, ja ne voivat syrjäyttää kilpailullaan pohjoisia lajeja. Pohjoisten lajien elintila vastaavasti kaventuu. Esimerkiksi naali joutuu kilpailemaan tunturialueille levittäytyneen ketun kanssa ravinnosta ja pesimäpaikoista. Suurikokoisempi kettu vie yleensä voiton, eikä Suomessa ole havaittu naalin pesintää yli kahteen vuosikymmeneen.

-

- Lumi- ja jäätilanteen epävarmuus aiheuttaa hankaluuksia lumesta riippuvaisille lajeille. Saimaannorpan ja itämerennorpan kuutit ovat vaarassa ilman lumipesää, sillä pesä suojaa pedoilta ja lämpötilan vaihteluilta. Saimaannorpille kolattiin kuluvanakin talvena apukinoksia ihmisvoimin. Vuonna 2017 jopa 90 prosenttia kuuteista syntyi ihmisen tekemiin apukinoksiin. Itämerennorpan eteläisten kantojen lisääntymisalueilla, kuten Saaristomerellä, ollaan jo nyt useimpina talvina tilanteessa, että lunta ja jäätä pesimäaikaan ei ole lainkaan.

-

- Etelä-Suomen lumesta paljaat metsät paljastavat kirjaimellisesti myös asukkaansa. Metsäjänis vaihtaa talvipukunsa valkoiseksi, vaikka maa olisi musta. Pedoilta suojaavan talvipuvun vaihtamisen ajankohta riippuu nimittäin päivän pituudesta, ei lumitilanteesta. Lumettomina talvina talvipukuiset metsäjänikset ovat helppoa riistaa saalistajilleen.

-

- Peltolintujen pesät tuhoutuvat

- Ilmastonmuutos on aikaistanut keväitä. Esimerkiksi lehdet puhkeavat keväisin lähes kaksi viikkoa varhemmin kuin mittaushistorian alussa. Aiemmin tuleva kevät on johtanut niin kylvötöiden kuin lintujen pesinnän aikaistumiseen.

-

- Peltolinnut tosin ovat aikaistaneet pesintäänsä huomattavasti nopeammin kuin maanviljelijät kylvötöitään, ja linnut perustavat yhä useammin pesänsä kylvämättömille pelloille – monesti kohtalokkain seurauksin. Koneellinen kylvö tuhoaa käytännössä lähes kaikki kuovien ja töyhtöhyyppien jo rakennetut pesät.

-

- Itämeressä vaikutukset kokee sinisimpukka

- Kotoisessa Itämeressämme ilmastonmuutos on jo aiheuttanut mitattavia muutoksia. Jääpeitteen laajuus on kaventunut, ja vuotuisten jääpäivien määrä on viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt. Erityisesti syvien altaiden meriveden lämpötila on noussut, ja pintaveden suolapitoisuus on laskenut.

-

- Matala suolapitoisuus ja meriveden lämpötilan nousu hankaloittavat sinisimpukan kasvua ja lisääntymistä. Viime vuosina Tanskan salmien kautta Itämereen saapuneet isot suolaisen veden pulssit ovat parantaneet sinisimpukoiden tilannetta, mutta lajin levinneisyys Suomen merialueella on kokonaisuudessaan kaventunut. Sinisimpukka on yksi Itämeren avainlajeista; se puhdistaa ympäristönsä vettä ja sitä käyttävät ravinnoksi muun muassa haahkat.

-

- Rakennusten julkisivut ovat koetuksella

- Eläinten lisäksi muuttuva ilmasto vaikuttaa meihin ihmisiin. Talvisten vesisateiden osuus on Suomessa jo kasvanut, mikä lisää viistosateen riskiä. Näin sade pääsee helpommin piiskaamaan rakennusten julkisivuja eli niiden kosteusrasitus voi lisääntyä. Myös sulamisen ja jäätymisen vaihtelun lisääntyminen koettelee rakennuksia. Kun lämpötila sahaa useammin nollan molemmin puolin, ovat esimerkiksi julkisivurappaukset ja parvekkeiden teräsosat alttiimpia vaurioille. Omakotitaloasujalle tai taloyhtiölle tämä voi näkyä lähivuosina lisääntyvänä julkisivun huollon ja ylläpidon tarpeena.

-

- Teitä pitää huoltaa enemmän

- Kun lämpötila pysyttelee lähellä nollaa ja vaihtelee nollan molemmin puolin entistä useammin, on myös useammin liukasta. Keski- ja Pohjois-Suomessa liukkaudentorjunnan tarve kasvaa, ja talvikunnossapidon painopiste siirtyy nykyistä pohjoisemmaksi.

-

- Leudontuvat talvet vähentävät routimista ja roudan aiheuttamia tievaurioita. Korkeammat lämpötilat ja sateiden tuleminen yhä useammin vetenä lisäävät kuitenkin teiden päällysteiden kulumista, sillä paljaat ja märät tienpinnat kuluvat herkemmin nastarenkaista.

-

- Myös metsien talvihakkuut ovat hankalia, kun maa ei ole roudassa. Ilman routaa raskaat metsätyökoneet uppoavat pehmeään maahan.

-

- Monot vaihtuvat lenkkitossuihin

- Kun lämpötila kipuaa nollan yläpuolelle, sade tulee vetenä eikä lumena. Lumimäärät ovatkin eteläisessä Suomessa vähentyneet puoleen sadan vuoden takaisesta. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla talvien lumisumma on pudonnut alle puoleen 1900-luvun alusta. Myös muilla Etelä-Suomen mittausasemilla muutos on samankaltainen eli lumisumma on vähentynyt 50–70 prosenttia.

-

- Lumisumma kertoo lumen pysyvyydestä ja paksuudesta, ja se huomioi myös lumen sulamisen. Lumisumma ei siten ole suoraan verrannollinen sataneen lumen määrään.

-

- Myös aika, jolloin lunta on maassa ja järvissä jääpeite, on lyhentynyt. Etelä-Suomessa lumipeitteinen aika on lyhentynyt kuukaudella, järvet jäätyvät myöhemmin ja jäät lähtevät aiemmin keväällä. Talvilajien harrastaminen on vaikeutunut. Luonnonladuilla hiihtely on mahdollista lyhyemmän aikaa, ja luistelijat ovat yhä enemmän tekojäiden varassa. Hiihtomonojen sijaan jalkaan voi talvella vetää useammin lenkkitossut.

-

- Lapissa nietokset kasvavat

- Lapissa puolestaan lumisummat ovat paikoin jopa hieman kasvaneet runsastuneiden sateiden myötä. Esimerkiksi Sodankylän tutkimusasemalla lumisummat ovat kasvaneet reilut 10 prosenttia vuodesta 1915. Mittaustulokset eivät tosin ole tilastollisesti merkitseviä. Lapissa nietokset kasvavat todennäköisesti myös lähivuosikymmeninä, niin kauan kuin Lapin talvet pysyvät pakkasen puolella.

-

- Poliitikkojen on tehtävä vastuullisia päätöksiä. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä näillä päätöksillä:

- • Asetetaan Suomen päästövähennystavoitteeksi vähintään 60 prosenttia vuodelle 2030 verrattuna vuoteen 1990.

-

- • Säilytetään maankäyttösektorin (maatalous- ja metsämaa, kosteikot, ruohikkomaat) hiilinielut vähintään 2010-luvun alkupuolen tasolla.

-

- • Tehdään Suomesta hiilineutraali jo vuoden 2030 tienoilla.

-

- • Ajetaan kunnianhimoisempia ja sitovia ilmastotavoitteita EU:ssa ja kansainväli­sissä neuvotteluissa.

-

- • Vastustetaan arktisten fossiilisten polttoainevarojen, öljyn ja kaasun, etsintää ja käyttöönottoa.

-

- • Panostetaan moderneihin energiaratkaisuihin. Siirrytään pois vanhanaikaisesta energia-ajattelusta, kuten puun poltosta, lisävesivoimasta ja ydinvoimasta.

7. Etsi yksi uutinen jossa elektroniikka kierrätys on aiheuttanut ympäristöhaittoja

- https://yle.fi/uutiset/3-11339563